|
|||||||
RUK 102 RUK 102
MATKAT
JA VIDEOT |
|||||||
Reserviupseerikurssi 102:n tähtihetkiä oli koulumme
40-vuotisjuhla. Näiden kuvien aikaväli on lähes 30 vuotta.
Neljännesvuosisata ehti kulua siitä, kun tasavallan presidentti Urho
Kekkonen otti vastaan koulumme 40-vuotisjuhlaparaatin Haminassa vuonna
1960 ja ensimmäinen kurssitoimikunta käynnisteli toimintaansa. Vieressä
kuva 50-vuotta myöhemmin paraatimarssista, jonka vastaanotti Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen. |
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
Kurssitoiminnan käynnistämisessä oli edesmenneellä oppilaskuntamme puheenjohtajalla vuorineuvos Kari Kairamolla tärkeä osuutensa. Joskus vuoden 1984 alkupuolella törmäsimme Helsingissä kadulla Jorma Salmi, joka oli ollut julkaisuosaston päällikkö ja kurssijulkaisun päätoimittaja sekä allekirjoittanut Tapani Konttinen, joka puolestani olin hoitanut oppilaskunnassa kalusto- ja hankintapäällikön tehtäviä. Kuulumisien jälkeen ryhdyimme muistelemaan yhteistä aikaamme RUK:ssa kurssilla 102. Olimme yhtä mieltä siitä, että olisi mukava jälleen tavata vanhoja RUK:n kurssitovereita. Syntyi ajatus, että pitäisi aluksi kutsua kokoon kurssin 102 oppilaskunnan hallitus. Luonnollisena kokoonkutsujana pidimme tietenkin Kari Kairamoa, joka oli ollut oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Yhteydenotto Kariin jäi minun tehtäväkseni. Ennen kuin ehdin soittaa, tuli eteeni tilaisuus esittää asia henkilökohtaisesti. Tulimme Karin kanssa joskus maaliskuussa 1984 samalla lennolla Moskovasta. Tiemme yhtyivät Helsingin lentokentällä miestenhuoneessa, missä minulla oli tilaisuus esittää asiani. Kari innostui ajatuksesta ja kutsui kurssin 102 oppilaskunnan hallituksen lounaalle 29.5.1984 klo 12.00 Nokian silloiseen pääkonttoriin Mikonkadulle. Siitä se alkoi. |
|||||||
KURSSIJUHLAT JA SOTAHISTORIALLISET MATKAT |
|||||||
25-vuotiskurssijuhla 7.9.1985 Haminassa ja Helsingissä |
|||||||
|
|||||||
Helsingistä oli
järjestetty bussikuljetus Haminaan. Perillä oli kenttälounas RUK:n
ruokalassa. Ruokalan edessä kenraaliluutnantti Olli Korhonen
adjutanttinaan Antti Arjas yllättäen suoritti joukkomme katselmuksen
juhlapuvussa. Sen jälkeen seurasi seppeleenlasku RUK:n muistomerkille.
Puheen kaatuneiden upseerien muistolle piti Teuvo Vähäkylä. Varsinainen
kurssijuhla oli Maneesissa. Tervehdyspuheen piti Jorma Salmi. Sen
jälkeen kuulimme esittelyn tämän päivän RUK:sta sekä eversti Olli
Nepposen esitelmän ”Puolustusvoimat tänään”. Tilaisuuden päätteeksi
saimme kuulla reipasta sotilasmusiikkia. Haminan tilaisuus päättyi
tutustumiseen yksiköiden tiloihin ja päiväkahviin sotilaskodissa.
|
|||||||
Bussi vei meidät takaisin Helsinkiin, missä 25-vuotisveljesiltaa vietettiin Katajanokan Kasinolla. Kari Kairamo piti tervehdyspuheen ja huumorista huolehti Seppo Kolehmainen kurssilta 101. Sotilasmusiikkikoulun soittokunta musiikkiluutnantti Kari Sompin johdolla viihdytti hyvin valitulla ohjelmallaan illallisen aikana. Kunniavieraina olivat RUK 102:n aikainen koulumme johtaja kenraaliluutnantti Olli Korhonen sekä oppilaskuntamme kuraattori majuri Eero Jaakkola. Hyvän ruuan lisäksi jäi mieleen Taru Stenvallin ohjeen mukaan valmistettu Marskin ryyppy sekä kahvin kanssa tarjottu Musta Monopol, jonka Nokia tarjosi. Osanottajia oli 102, jolloin osa ei ollut Haminassa, eivätkä kaikki tulleet Haminasta Helsinkiin. |
|||||||
30-vuotiskurssijuhla Haminassa 8-9.6.1990 |
|||||||
Juhlan
perusajatuksena oli kolmenkymmenen vuoden takaisten ajan kultaamien
muistojen verestäminen. Sen vuoksi oli yöpyminenkin järjestetty
tapahtuvaksi Tykistökasarmissa sotilasmajoituksena ja kaikki juhlan
tapahtumat oli sijoitettu Haminaan, vanhan koulumme puitteisiin.
Tulokahvit juotiin sotilaskodissa ja sen jälkeen meille esiteltiin RUK:n
kalustoa sekä tykistöammunnan simulaattoria. Perinteinen hartaushetki ja
seppeleenlasku oli kaatuneiden reserviupseerien muistopatsaalla.
Hartauspuheen piti Juhani Kopposela. |
|||||||
Pääjuhlan alkajaisiksi puhalsi Varuskunnan soittokunta ”Marsalkan hopeatorvet”. Tervehdyspuheen piti Jorma Salmi. RUK:n kunniamarssin jälkeen kuulimme kapteeni Kari Antilan esitelmän ”Tämän päivän RUK”. Juhlaesitelmiä oli kaksi: Pekka Kainulaisen ”Suomalainen liikkeenjohtajana - johtamisen ulottuvuuksia” ja Juha Kainulaisen ”Pysyykö puolustusvoimat mukana kehityksessä ? Ajankohtaista puolustusvoimista”. Tilaisuus päättyi ”Valalauluun”. |
|||||||
Veljesillallinen tarjottiin upseerikerhoksi muunnetussa sotilaskodissa, koska upseerikerho oli remontissa. Takapihalle oli pystytetty isot korjaamoteltat alkupaukkuja ja seurustelua varten. Sää oli lämmin ja aurinko paistoi. Iltaohjelmassa oli ruokailun lisäksi Jääkärikillan huima esitys sotaväestä kautta aikojen aitoine pukuineen ja korsulauluineen. Aamulla oli vielä silliaamiainen sekä Kymen Ilmatorjuntarykmentin esittämä toimintanäytös ja kalustoesittely. Sotilaskodissa juotujen lähtökahvien jälkeen oltiin taas valmiita kotimatkalle. Osanottajia oli 153. |
|||||||
35-vuotisjuhlavaellus 16.–17.6.1995 Miehikkälässä Salpa-asemaan |
|||||||
|
|
||||||
Tämä kurssijuhla vietettiin todella sotilaallisissa merkeissä, sillä kutsunkin mukaan kyseessä olivat kolmannet kertausharjoitukset. Teemana oli maanpuolustustaitojen kertaaminen, rajojemme vartiointi ja puolustaminen sekä tämän päivän taistelijan varustus. Haminassa tapahtuneen ilmoittautumisen jälkeen varustauduttiin varusvarastolla maastopukuun ja saatiin lisäksi sadevarustus ja makuupussi. Lounaan jälkeen seurasi nykypäivän taistelijan varustuksen esittely ampumaradalla, rynnäkkö-kiväärin käsittelyharjoitus, rk-ampumaharjoittelu sekä yksiköiden välinen rk-ammuntakilpailu. Ampumakilpailun voittivat pioneerit keskiarvotuloksella 91 ja saivat kiertopalkinnon, kt-tykin hylsyn haltuunsa. | |||||||
Ampumaharjoitusten jälkeen meidät kuljetettiin Miehikkälään Salpa-asemaan, missä esittelyn jälkeen kävimme katsomassa entisöidyn puolustuslinjan varustuksia. Salpa-asemaa aloitettiin rakentaa heti Talvisodan jälkeen Suomen itärajalle. Rakennustyö ajoittui vuosille 1940-1941 ja 1944. Salpa-asema ulottuu Suomenlahdelta Sallaan ja siitä eteenpäin kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Rakennustyö oli miesmäärältään Suomen historian suurin työkohde. Salpa-asema on yhtenäinen Suomenlahden ja Luumäen Kivijärven välisellä alueella. Miehikkälässä on Korsukukkulan laitteet, 4 teräsbetonikorsua taistelu- ja yhdyshautoineen, entisöity Korsumuseoksi, johon on sijoitettu sodanaikainen ase- ja varustenäyttely. Salpa-aseman tarkoituksena oli olla perimmäinen lukko Suomen itärajan puolustamisessa. Siinä ei kuitenkaan koskaan tarvinnut taistella, eikä se ollut 1944 edes miehitettynä. |
|||||||
Miehikkälässä olimme Kaakkois-Suomen rajavartioston Miehikkälän rajakomppanian alueella. Savajärven maasto oli majoitus-, saunomis-, ruokailu- ja juhlatukikohtana. Saunottiin ja uitiin Valkjärven molemmilla rannoilla, sillä komentopaikka saunoineen oli länsi- ja aliupseerisauna itärannalla. Sää oli hyvä ja vesi lämmintä, joten perusteellisen saunomisen vuoksi ruoka sai odottaa ylimääräiset pari tuntia. Kolmen ruokalajin ateria graavihärkineen syötiin maastossa. Alkon luvalla teltassa Savajärven rannalla avattu ”Sotilasapteekki” teki vuoden tuloksen myymällä limsaa ja jäitä, sillä terävät olivat Alkon hinnoilla. Savajärven rajamieskerhon jämerä rajavartiomestari piti huolen, että kaikki sujui asianmukaisesti. Apteekissa oli peräti viisi henkilöä palvelemassa meitä ja homma luisti. Maitotonkilla kannettiin jäitä, sillä helle, sauna ja hyvä ruoka janottivat. |
|||||||
Iltaohjelmasta huolehti Miehikkälän kulttuurisihteeri kuoron ja Suomen pelimannimestaruuden juuri voittaneen yhtyeen kera. Jääkärikilta esitti hupailuja RUK ajaltamme ja muutakin ohjelmaa. Erityisesti yhteislaulut jäivät mieleen. Illan suussa majoituttiin itse pystyttämiimme sissitelttoihin järven rannalle. Sotilasapteekki suljettiin klo 24, jolloin viimeiset pullot myytiin. |
|||||||
Aamuyöstä teltalle saapastelijaa kohtasi sama näky kuin ”Tuntemattomassa Sotilaassa” kiljujuhlien jälkeen. Kaikki eivät olleet jaksaneet pystyttää telttojaan, vaan nukkuivat taivasalla kanervikossa tai makuupussiensa päällä. Osa oli onnistunut raahautumaan telttoihinsa ja osa vain osittain. Onneksi itikoita oli vähän. |
|||||||
Lauantaina oli herätyksen ja aamiaisen jälkeen ohjelmassa tutustuminen nykyaikaiseen rajavalvontaan ja –vartiointiin Miehikkälä-Vaalimaa-Hurppu-alueella. Vaalimaalla syntyi melkoinen molotus itäpuolella, kun ryhdikäs maastopukuinen joukko äkkiä ilmestyi rajapuomille. Koppalakkiporukkaa oli kiikareineen yllättävän runsaasti naapuripuomilla. Hurpussa katselimme merellä olevia naapurin vartioaluksia merivartijoiden komeilla kaukoputkilla. Hernerokkalounas maistui useimmille. |
|||||||
Iltapäivällä palattiin Haminaan ja pidettiin kenttähartaus RUK:n kentällä. Kenttähartaudessa puhui merimiespappimme Jorma Bäckman. Päättäjäistilaisuus ja kurssikokous oli RUK:n sotilaskodissa. Varusteiden luovutuksen jälkeen palattiin ”siviiliin”. Osanottajia oli 147. |
|||||||
40-vuotismatka Kannakselle ja Pietariin 9-11.6.2000 |
|||||||
Kurssimme
40-vuotismatka tehtiin kesäkuussa 2000 Karjalan Kannakselle ja Pietariin.
Tutustuimme Talvi- ja Jatkosodan aikaisiin taistelupaikkoihin sekä
Karjalan Kannaksen nykypäivään ja myöskin eiliseen niissä puitteissa,
kuin se enää oli mahdollista. Oppaanamme oli Sampo Ahto.
Juhlaillallinen nautittiin 10.6.2000 Nikolajevskin palatsissa Pietarissa.
Matkasta tehty video "RUK 102 Kannaksella" pohjautui Eero Aallon
kuvaamaan materiaaliin, jolloin varsinaisen lopputuloksen muokkasi ja
editoi ”asevelihengessä” Aslak Leino MTV:lta. Venäläisiltä tilattu
kuvaus epäonnistui, koska siitä oli jätetty lähes kokonaan Sampo Ahton
selostukset pois ja ne oli korvattu venäläisellä musiikilla! Lisäksi
Tapani Konttinen laati matkasta jälkikäteen matkapäiväkirjan, joka
löytyy osoitteesta
kannas 2000.
Osanottajia oli 175. |
|||||||
45-vuotismatka ”Kollaa kestää” 6-10.6.2005 Laatokan Karjalaan | |||||||
Sotahistoriallisten
matkojemme sarja jatkui kesäkuussa 2005, kun teimme 45-vuotismatkan
Laatokan Karjalaan aina Petroskoita ja Syvärinniskaa myöten. Matkan
nimeksi oli otettu ”Kollaa kestää”. Kollaan taisteluista ja sen
kestämisen merkityksestä Talvisodassa saimmekin oppaaltamme Sampo
Ahtolta perusteellisen selvityksen. Tutustuttiin muihinkin Talvi- ja
Jatkosodan taistelupaikkoihin sekä paikalliskulttuuriin. Juhlaillallinen
nautittiin 9.6.2005 Hotelli Volnassa Sortavalassa. Linja-autojen
mittareihin kertyi 2100 km. Matkasta teki Reijo Peuranen videon "RUK 102
Itä-Karjalassa" ja Tapani Konttinen matkapäiväkirjan, joka löytyy
osoitteesta
kollaa 2005 Osanottajia oli 143. |
|||||||
Jääkärien jäljillä Virossa ja Latviassa 5-9.6.2007 | |||||||
Sampo Ahto oli jälleen oppaanamme. Matkan
nimeksi oli otettu "Jääkärien jäljillä". Matka alkoi 5.6.07 Helsingin
Länsisatamasta. Matkan johtajana toimi Pertti Leivo. Matkan aiheena oli
tutustuminen Jääkäriliikkeeseen, jolloin käytiin sekä Viron että Latvian
puolella paikoilla, jotka liittyivät suomalaisten jääkärien historiaan
vuosina 1916-1918. Painopiste oli Latviassa. Mieleenpainuvia
tutustumiskohteita oli paljon. Mainittakoon niistä tässä muutamia eli
Märjamaan kirkko hautausmaineen Virossa ja Latvian puolelta jääkärien
valakirkko Liepajassa, Mannerheimin kartano museoineen Aizputessa,
Rundalen palatsi sekä itärintaman pohjoisimman pisteen juoksuhaudat
vuodelta 1916 Klapkalnciemissa, missä jääkärit olivat rintamavastuussa
talvella 1917. Perusteellisempi matkakuvaus löytyy osoitteesta
jaakari 2007 . Matkasta teki Reijo Peuranen videon "RUK 102 Jääkärien jäljillä 2007". Matka päättyi 9.6.07 illalla Helsingin Länsisatamaan. |
|||||||
Osanottajia oli 133. |
|||||||
Vuonna 2008 ei mitään matkoja tehty, mutta linkit vuosien 2009-20013 matkojen matkakertomuksiin löytyy "Matkat"-sivulta. | |||||||
KURSSIMME 50-VUOTISJUHLA JA RUK:N 90-VUOTISJUHLA | |||||||
Ks. linkistä juhlat2010 sekä Reijo Peurasen tuottama DVD RUK 102 Haminassa 19.6.2010 ja 8.5.1960 (videon esittely hamina2010 ) | |||||||
MAANPUOLUSTUSILTAPÄIVÄT | |||||||
Maanpuolustusiltapäivä 16.4.1999 Helsingissä Eläke-Varman tiloissa |
|||||||
Eläke-Varman
auditorian saimme tuttavankauppaa käyttöömme ja lisäksi asiaan
vaikuttivat talosta löytyneet kaksi kurssitoveriamme, kiinteistöneuvos
Klaus Nygård 2.K ja osastopäällikkö Osmo Rinne KtPtri. Klaus esitteli
Eläke-Varman ja Osmo selvitteli uusia eläkekuvioita. Juha Kainulainen
kertoi viimeiset tiedot PV:n hankinnoista ja käytiinpä "taisteluhelikopteritaistelukin".
Vielä ennen ruokailua suoritti Kauko Pippuri
sponsorimme Stora-Enson esittelyn heidän toimittamansa aineiston
pohjalta. Klaus oli järjestänyt aulaan yksityisen asenäyttelyn, sillä
hän on alan harrastaja ja kova ampumaan. |
|||||||
Annoimme erityisesti arvoa sille, että Eläke-Varma oli saanut YLE:n arkistosta huomattavaa korvausta vastaan RUK 102:n kootut tallenteet. Siellä me marssimme Kekkosen ohi KtPtri Lippukomppaniana RUK:n 40-vuotisjuhlaparaatissa! Yksi meistä auttoi Kekkoselta takinkin päältä upseerikerholla ja kaksi pääsi kunniavartioon, kun Urkki laski seppeleen kaatuneiden reserviupseerien muistomerkille. Se oli ensimmäinen kerta, kun Kekkonen tuli virallisesti sotaväen juhliin ja otti myöskin ensimmäistä kertaa vastaan sotilasparaatin. |
|||||||
Kurssimme aikaisessa RUK:n 40-vuotisjuhlassa luovutettiin kurssien 1 – 100 lahjana RUK:lle 100 kpl rynnäkkökiväärejä ja luovuttajina olivat kurssien 1 – 100 edustajat. Luovutuspuheen piti myyntipäällikkö, kapteeni Martti Siukosaari. Oppilaskuntamme kuraattori kapteeni Eero Jaakkola on kirjoittanut aiheesta myös tervehdyksessään kurssimme matrikkelissa. Osanottajia oli 85 |
|||||||
Maanpuolustusiltapäivä 9.9.2003 Tuusulassa |
|||||||
Helsingin Rautatietorilta oli bussikuljetus Tuusulaan, missä
tutustumiskohteina olivat: 1. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti 2. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus. |
|||||||
|
|||||||
Isäntänä oli
keskuksen johtaja eversti Jarmo Helenius. Hän esitteli keskuksen
päätehtäväalueet. Lisäksi kuultiin esitykset henkilötestauksista,
oppimateriaalin valmistuksesta ja simulaattorien kehityshankkeista.
Lopuksi eversti Sampo Ahto esitteli matkasuunnitelmaamme Laatokan
Karjalaan. |
|||||||
Illan päätteeksi nautittiin päivällinen ja jatkettiin vapaan seurustelun merkeissä Taistelukoulun Upseerikerholla. Kerhorakennuksessa oli mahdollisuus tutustua sekä Taistelukoulun että kenraali Talvelan näyttelyihin. Osallistujia oli 72. |
|||||||
KUMMIKURSSITOIMINTA |
|||||||
1. Osallistumaan 4 – 7 edustajalla (avec) kurssijuhlaan ja esittämään kummikurssin tervehdyksen juhlassa. 2. Osallistumaan kurssin päättäjäispäivän tilaisuuksiin: päättäjäisjuhla, kahvitilaisuus ja katselmus sekä ohimarssi. Enintään 150 edustajaa (solo). Kummikurssin tervehdys päiväjuhlassa ja muistoesineiden tai stipendien luovutus yksiköiden ”kunnon kuomille”. Myös kurssin tulotilaisuudessa on mahdollisuus kummikurssin esittää tervehdys. Näillä periaatteilla mekin toimimme kummikurssimme kanssa. Kurssi 202:n tulotilaisuudessa 18.10.1993 piti kurssimme tervehdyksen Kotkan kaupunginjohtaja Hannu Tapiola. RUK 202:n kurssijuhla oli 11.12.1993. Kurssiamme edustivat Jorma Salmi, Olli Nepponen, Kauko Pippuri, Tapani Talari, Pentti Toivonen ja Juha Kainulainen kaikki rouvineen. Juha Kainulainen toi juhlaan kummikurssin tervehdyksen mainiten puheessaan mm. seuraavaa: ”Pienenä symbolisena kummilahjana kurssimme on hankkinut teidän Raja-kurssillenne hopealaatalla nimikoidun tuolin, joka kuuluu Katajanokan Upseerikasinon juhlakalustoon. …. Hyvät kurssin oppilaat – tulevat upseerit, meidän viestikapulamme löytyy siis Helsingistä Katajanokan Upseerikasinolta”. |
|||||||
Kummikurssi 202:n päätösjuhla ja –paraati 20.1.1994 Haminassa |
|||||||
Kurssimme keräsi keskuudestaan 1.000 mk:n stipendit yksikköjen parhaille 9 kpl eli yli 10.000 mk/1993. Reserviupseeriliiton stipendi kurssin priimukselle oli samansuuruinen. Lisäksi oppilaiden keskuudestaan valitsemat "Kunnon Kuomat" saivat muistolahjan, jotka luovutettiin RUK 202:n päättäjäisjuhlassa 20.1.1994. Katselmuksen ja ohimarssin jälkeen pidimme kurssikokouksen Maneesissa. RUK:n johtaja eversti Kari Hietanen kertoi ”RUK tänään” ja kokouksemme päätti 35-vuotisjuhlan järjestelyistä. |
|||||||
Tervehdyssanat kurssimme puolesta kummikurssille lausui Jorma Salmi. Kummikurssimme päätösjuhlan kohokohtia olivat keräämästämme rahastosta luovutettujen stipendien sekä oppilaiden keskuudestaan valitsemien ”Kunnon kuomat” muistolahjojen jako. Lahjat jakoi eversti Olli Nepponen ja kunkin yksikön ”Kunnon kuoma” sai omaan aselajiinsa liittyvän muistoesineen seuraavasti: KivK:t:3 kivääriä m/27, Kt: venäläinen suuntakehä m/28, Pst: 45 JVK m/37, Krh: krh suuntain m/81 Tampella, Pion: kenttälapio m/40, Viesti: puukoteloinen kenttäpuhelin sekä It: Sergein 23 mm hylsystä muotoiltu korkinavaaja. |
|||||||
Muistolahjojen joukossa ei sentään ollut niin vanhaa asetta kuin kivääri m/91. Se täytti vuonna 1994 peräti 103 vuotta ja oli jalkaväkeä lukuun ottamatta kurssimme palvelusase, vaikka ikää sillä oli jo silloin 69 v! Hyvä puoli asiassa oli, että aseita luovutettaessa oli ainoastaan lukumäärätarkistus. Vääpeli ei katsonut piippuun ja ”räkäpaukkujahan” sillä saikin vain ampua. Päättäjäisissä oli kurssin ohimarssi, jonka vastaanotti kenraaliluutnantti Juha Kainulainen. Oma kurssimme osallistui "veteraanikurssina" eversti Jyrki Jolman johdolla ohimarssiin saaden valtavat taputukset yleisöltä ensin ryhdikkään ohimarssin aikana ja toisen kerran kaarrettuaan johdetusti ohimarssipaikan jälkeen suoraan upseerikerhon ovesta sisään. Oli kylmä tammikuu ja lumi piiskasi naamaa todella kovasti. Kuuma toti maistui hyvälle perinteisellä kerholla pitkän jonotuksen jälkeen. Mukana oli 65 kurssiveljeä. |
|||||||
© RUK 102 |
|||||||
ESITELMÄKOKOUKSET | |||||||
|
|||||||
-webmaster- | |||||||